VTS SUOMI
Yhdistyksen säännöt
- Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on VTS Suomi ja sen kotipaikka on Helsinki. Näissä säännöissä siitä käytetään nimitystä yhdistys. Yhdistyksen kieli on suomi.
- Tarkoitus ja toiminnan laatu
Yhdistys keskittyy Visual Thinking Strategies (VTS) -menetelmän tunnetuksi tekemiseen eri kohderyhmille sekä jäsentensä menetelmäosaamisen ylläpitämiseen ja vahvistamiseen.
Yhdysvalloissa kehitetty VTS-menetelmä perustuu taidekuvien tulkintaan strukturoidun ryhmäkeskustelun avulla. Esimerkiksi museopedagogiikassa ja perusopetuksessa käytetyn menetelmän tavoitteena on muun muassa kehittää kuvanlukutaitoa, kriittistä ajattelua, kielellisiä valmiuksia ja syventää toistuvien keskustelujen avulla osallistujien suhdetta visuaaliseen kulttuuriin. Menetelmä perustuu kehityspsykologiseen tietoon ja tutkimukseen.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys
-pyrkii kokoamaan VTS-metodia ammatissaan käyttävät ja/tai kouluttavat henkilöt yhdistyksen jäseniksi tukeakseen heidän ammatillista kehitystään
-edistää jäsentensä välistä hyvää yhteydenpitoa
–tuottaa suomenkielistä koulutus- ja tiedotusmateriaalia
-harjoittaa tarkoituksenmukaista ammatillista valistus-, tiedotus-, tutkimus- ja koulutustoimintaa
-voi tehdä aloitteita ja antaa lausuntoja
-tekee yhteistyötä eri alojen toimijoiden kanssa
-voi tehdä yhteistyötä muiden maiden vastaavien järjestöjen kanssa
-voi järjestää maksullisia tapahtumia ja koulutuksia
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi
-ottaa vastaan lahjoituksia, avustuksia ja testamentteja
-omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta
-järjestää arpajaisia, myyjäisiä ja rahankeräyksiä hankittuaan asianmukaisen luvan
- Yhdistyksen jäsenet
Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, jolla on esittää yhdistyksen hallituksen hyväksymä näyttö saamastaan koulutuksesta VTS-menetelmän käyttöön. Riittäväksi osaamistasoksi katsotaan suoritettu VTS Beginner Practicum -koulutus tai vastaava VTS -koulutus ja -osaaminen. Yhdistyksen varsinaiset jäsenet voivat olla ainoastaan luonnollisia henkilöitä. Yhdistyksen hallitukseen voidaan valita vain varsinaisia jäseniä.
Yhdistyksen hallitus voi hyväksyä kokelasjäseniksi henkilöitä, jotka täyttävät vain osan yllä olevista vaatimuksista. Tällöin jäseneksi hakevan on osoitettava, että hänen tarkoituksenaan on suorittaa myös puuttuvat osat vaatimuksista. Kokelasjäsenellä on osanotto-, puhe- ja aloiteoikeus yhdistyksen kokouksissa. Kokelasjäsenellä ei ole äänioikeutta.
Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yksittäinen henkilö, rekisteröity yhdistys, säätiö sekä muu oikeuskelpoinen yhteisö. Kannatusjäsenillä on yhdistyksen kokouksissa läsnäolo- sekä puheoikeus mutta ei äänioikeutta.
Hallitus hyväksyy hakemuksesta varsinaiset jäsenet, kokelasjäsenet ja kannatusjäsenet. Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa.
Hallitus päättää jäsenyyshakemuksen hylkäämisestä. Päätös on tehtävä kirjallisesti ja siitä tulee käydä ilmi hylkäämisen syyt.
- Jäsenen eroaminen ja erottaminen
4.1 Jäsenen eroaminen
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Jäsenmaksu on kuitenkin maksettava siltä vuodelta, jona eroaminen tapahtuu. Maksettua jäsenmaksua ei palauteta.
Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
- Liittymis- ja jäsenmaksu
Varsinaisilta jäseniltä, kokelasjäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää syyskokous. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja.
- Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja ja 3-6 muuta varsinaista jäsentä sekä 0-8 varajäsentä. Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt, kuten esimerkiksi toiminnanjohtajan.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Hallitus voi tehdä päätöksiä verkon välityksellä, puhelinkokouksessa taikka sähköpostilla taikka muuta sellaista viestintä käyttäen, joka mahdollistaa hallituksen jäsenten yhteydenpidon päätöksenteon aikana.
Hallituksen kokouksista on pidettävä pöytäkirjaa.
- Hallituksen tehtävät ja toimivalta
Hallituksen tulee
-edustaa yhdistystä ja vastata sen toiminnasta
-toimeenpanna yhdistyksen päätökset ja hoitaa juoksevat asiat, jotka eivät vaadi yhdistyksen koolle kutsumista
-edistää yhdistyksen kasvua ja kehittymistä ja toteuttaa yhdistyksen toimintamuotoihin sisältyvillä keinoilla sen tarkoitusta
-hoitaa yhdistyksen varoja ja omaisuutta sekä toimia yhdistyksen taloudellisen aseman pitämisessä vakaana ja sen vahvistamiseksi
-hyväksyä yhdistyksen uudet jäsenet
-vastaanottaa yhdistyksen toimintaa koskevat ehdotukset ja valmistella yhdistyksen kokouksissa käsiteltävät asiat
-kutsua koolle yhdistyksen kokoukset
-antaa kevätkokoukselle kertomus edellisen vuoden toiminnasta ja tileistä
-valvoa yhdistyksen sääntöjen ja kokousten päätösten noudattamista
Hallitus voi yhdistyksen edun toteuttamiseksi yksimielisellä päätöksellään päättää yhdistyksen omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä.
8.Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kaksi yhdessä. Hallitus voi antaa nimenkirjoitusoikeuden myös toiminnanjohtajalle.
9.Tilikausi
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille/tilintarkastajille viimeistään kuukautta ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajien/tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle.
10.Yhdistyksen kokoukset
Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.
Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta, kevät- ja syyskokouksen. Kevätkokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä maalis-toukokuussa. Syyskokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä syys-marraskuussa.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä ja kunniajäsenellä tai kunniapuheenjohtajalla yksi ääni.
Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
11.Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse.
12.Varsinaiset kokoukset
Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- kokouksen avaus
- valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
- todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
- hyväksytään kokouksen työjärjestys
- esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien/tilintarkastajien lausunto
- päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
- käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- kokouksen avaus
- valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
- todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
- hyväksytään kokouksen työjärjestys
- vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle kalenterivuodelle
- valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
- valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa taikka yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa
- käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
- Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.
Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla yhdistyksen tarkoitusperiä edistäviin tarkoituksiin. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.